Arkkitehti Sakari Mentu juhlaseminaarissa: Tiilen käyttötapa on muuttunut, mutta perinteet elävät

Turun tuomiokirkko Carl Ludvig Engelin vuonna 1814 maalaamassa akvarellissa.

Turun tuomiokirkko Carl Ludvig Engelin vuonna 1814 maalaamassa akvarellissa.

Arkkitehti ja tiiliarkkitehtuurin asiantuntija Sakari Mentu  esitteli Tiliteollisuusliiton juhlaseminaarissa nykyhetkeen saakka ulottuvan läpileikkauksen tiilirakentamisen historiasta Suomessa.

Vanhinta tiilirakentamista maassamme edustaa komeasti 1280-luvulla perustettu Turun linna, jonka vanhimmat tiilirakenteet ovat 1300-luvulta. Kirkollisista rakennuksista vanhin ja suurin on Turun tuomiokirkko, jonka varhaisimmat kivirakenteet ovat peräisin 1300-luvulta.

Keskiajan kivikirkkojen kirkkosalit katettiin tiiliholveilla, joita rakennettiin erityisesti 1400-luvun lopulla. Tiiltä käytettiin myös kirkkojen päädyissä sekä ikkunoiden ja ovien pielissä.

Sakari Mentu korostaa, että tiiliarkkitehtuurin perusrakenteet pysyivät hyvin pitkään samanlaisina.
− Keskiajalta 1900-luvun alkuun saakka massiivinen tiilimuuri, niin sanottu kahden kiven seinä, oli eniten käytetty seinätyyppi, joka myös kestää hyvin rasitusta.

Tyypillisesti tiiliä käytettiin vain holvauksissa ja erilaisissa mittatarkkuutta vaativissa rakennusosissa

Linnoista asuinkerrostaloihin

1500- ja 1600-luvuilla Suomessa rakennettiin kartanolinnoja, joista vaikuttavin on vuonna 1656 rakennettu Askaisten Louhisaari.

1700-luvun sodat johtivat useiden linnoitusten rakentamiseen 1700-luvun jälkipuolella. Eräs sellainen on 1700-luvun puolessa välissä rakennettu Suomenlinna. Merilinnoituksen rakennuksiin kuuluu esimerkiksi Noakin arkki, jota pidetään Suomen ensimmäisenä asuinkerrostalona.

− 1800-luvun lopulla kerrostalojen rakentaminen kaupungeissa vilkastui. Elinkeinoelämä kehittyi ja kaupunkien väkiluku kasvoi. Rakentamista edisti myös pankkien lainaustoiminnan kehittyminen ja asunto-osakeyhtiöiden perustaminen, mainitsee Mentu.

Teollisuuden kehitys synnytti tiilestä rakennettuja tehdasrakennuksia.

Tiili siirtyy runkorakenteesta pintaan

Vuonna 1900 valmistunut Lundqvistin liiketalo Helsingin Aleksanterinkadulla oli ensimmäinen rakennus, jossa kantava runko rakennettiin tiilimuurin sijaan raudasta. Teräsbetonin käyttö lisääntyi 1900-luvun kuluessa, ja varsinkin 1950-luvulta alkaen ulkoseinän materiaalina oli yhä harvemmin tiili.

Vaikka rapatut pinnat ovat olleet yleisiä varsinkin asuinrakennuksissa, on puhtaaksi muuratulla tiilellä oma paikkansa 1900-luvun alkupuolen rakennuksissa. Töölössä on poikkeuksellisen laaja yhtenäinen tiilipintaisten 1920-luvun klassismia edustavien rakennusten alue.

Suomalaisesta tiilirakentamisesta puhuttaessa ei voi ohittaa Alvar Aaltoa. Tiili hallitsee esimerkiksi Säynätsalon kunnantaloa ja Otaniemen kampusalueen rakennuksia. Erilaisia tiilien muotoja ja materiaaleja kokeiltiin arkkitehdin vapaa-ajan kodissa, joka tunnetaan nimellä Muuratsalon koetalo.

Teollinen rakentaminen ja elementtitekniikka muuttivat talonrakentamista merkittävästi 1970-luvulla. Tiili ei elementtikerrostaloissa enää ollut runkorakenne, vaan elementtien pintaverhousmateriaali, joka saattoi hoikistua ohueksi tiililaataksi. Pientalojen ja rivitalojen rakentamisessa paikalla muurattu tiili säilytti asemansa paremmin.

Moderni nojaa perinteeseen

Modernissa rakentamisessa tiili on yhä näkyvässä osassa. Sakari Mentu mainitsee omaksi suosikikseen Malmin punatiilisen kirkon vuodelta 1981. Punatiilen rinnalla yleistyvät kellertävät ja ruskeat tiilen sävyt. Valkoinen tiili on käytössä esimerkiksi Juha Leiviskän Kulttuuritalo Sandelsissa.

Nykyhetkeen tullessa tiili on usein myös taiteellinen elementti. Tiiltä käytetään monin tavoin, eri tyyppisiä tai eri värisiä tiiliä yhdistellen ja syvyyseroja hyödyntäen. Tässä mielessä ollaan jonkin verran palattu taaksepäin.

Parhaimmillaan tiili on samanaikaisesti perinteikäs ja moderni. Tämä toteutuu esimerkiksi Helsingin Kaisa-talossa, jossa muuratut holvikaaret muistuttavat tiilirakentamisen perinteistä antaen samalla julkisivuun omaleimaisen ja uudenaikaisen ilmeen.

 

Kaisa-talon julkisivu Kaisaniemenkadun puolelta. Vuonna 2012 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.

Kaisa-talon julkisivu Kaisaniemenkadun puolelta. Vuonna 2012 valmistuneen rakennuksen suunnitteli Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.