11.4.2022

Tiilirakentamisperinteen parhaat puolet Muurarimestarissa

havainnekuva: kerrostalo Muurarimestari Kuva: Avarrus Arkkitehdit

Muurarimestari-talon moderniin ulkomuotoon yhdistyy perinteiset kattomuodot. Havainnekuva: AVARRUS arkkitehdit Oy.

Helsingin Oulunkylään aletaan alkukesällä 2022 rakentaa asuinkerrostaloa, jonka runkorakenne on tuttu jo vuosisatojen takaa.

− Muurarimestari-talo toteutetaan tiilestä samanlaisella yksinkertaisella tekniikalla kuin esimerkiksi Töölön vanhat tiilitalot. Ajatuksena on rakentaa talo, jonka käyttöikä kaksi tai kolme vuosisataa, sanoo arkkitehti Pauli Siponen AVARRUS Arkkitehdit Oy:stä.

Siposella on pitkä kokemus korjausrakennuskohteiden suunnittelusta ja hänellä on selkeä näkemys siitä, mikä vanhassa toimii hyvin.

− Kun halutaan rakentaa pitkäikäistä, on massiivinen tiilirunko erittäin järkevä ratkaisu. Rakenne itsessään on jo kestävä, mutta lisäksi pienistä osista koostuvan seinän mahdollisia vaurioita voidaan helposti korjata.

Rakennuksen runko rakennetaan punatiilisestä reikätiilestä pääosin kahden kiven paksuisena. Kadun puolella paksuus on kaksi ja puoli kiveä. Valkotiilinen kuorikerros on ajateltu niin sanotuksi uhrikerrokseksi, joka voidaan tarvittaessa uusia purkamalla ainoastaan päällimmäinen kerros.

Puhtaaksimuurattua tiilipintaa näkyy sisätiloissa porrashuoneissa ja kerhotilassa. Asuntojen sisäpinnat on tasoitettu ja rapattu, koska rakenteen tulee olla riittävän tiivis. Tasoitteet ja maalit ovat hengittäviä.

Massiivitiiliseinän muuraustyö edellyttää tarkkaa suunnittelua

Kesällä alkavan rakennustyön suorittaa Rakennusliike SSA. Työt aloitetaan kesän alussa 2022 ja rakennusaika on noin puolitoista vuotta.

− Rakennusaika on normaalia kerrostaloa hieman pidempi. Yksittäisten tiilien muuraaminen on luonnollisesti hitaampaa kuin elementtirakentaminen, toteaa SSA:n hankekehitysjohtaja Tuomas Reunanen.

Massiivisen tiiliseinän muuraustyö on suunniteltava ja aikataulutettava huolellisesti. Projekti vaatii erityisesti rakennuslogistiikan suunnittelua ja täsmällistä toteutusta, jotta muurareilla on tiiltä ja laastia käytössä oikea-aikaisesti. Muurareita tarvitaan myös riittävä määrä, jotta pysytään aikataulussa.

− Tarvitsemme kohteeseen hieman lisää henkilöresursseja ja olemme jo aloittaneet rekrytoinnin, kertoo Reunanen.

Ihanneratkaisuun uutta ja vanhaa sovitellen

Satavuotiaiden rakennusten heikoimmaksi kohdaksi on todettu orgaanista ainesta sisältävä, akustisesti huono välipohja. Muurarimestarissa välipohja toteutetaan paikallavaletusta betonista.

Huoneistojen välisissä seinissä oli tarkoitus alun perin käyttää myös tiiltä, mutta rakentamisen aikataulutuksen, ääneneristävyyden ja työturvallisuuden takia päädyttiin paikallavalettuun betoniin.

− Vedeneristeissä ja yläpohjan kivivillan kanssa on jouduttu joustamaan, jotta kosteuden ja paloneristysmääräykset täyttyvät, kertoo arkkitehti Siponen.

Nykyrakentamiselle asetettuja lämmöneristysvaatimuksia ei kahden ja puolen kiven tiilimuuri aivan täytä.

− Kehityshankkeessa viranomaiset ovat tulleet hyvin vastaan ja saimme luvan noudattaa massiivipuurakenteelle asetettua u-arvoa, joka on hieman alhaisempi. Energiankulutusta on kompensoitu esimerkiksi katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla.

Poistoilma kulkee perinteisissä tiilihormeissa

Muurarimestari on vuosikymmeniin ensimmäinen kerrostalokohde jossa on muuratut poistoilmahormit. Muurattuja hormeja tehtiin 1950-60-luvuille asti, mutta sen jälkeen ne korvattiin joko betonisilla hormielementeillä tai muilla materiaaleilla rakentaen.

Matalamman osan mansardiaumakattoon on käytännön syy: se lisää kattokorkeutta ja samalla poistoilmahormi on saatu riittävän korkeaksi toimiakseen kunnolla.

Korvausilmaa voidaan ottaa myös lasitetun parvekkeen kautta, jolloin ilma on esilämmitettyä, mikä osaltaan hillitsee energiankulutusta.

Muurarimestari-talo poikkeaa nykyrakentamisesta sitenkin, että taloon ei asenneta juurikaan älykästä talotekniikkaa.

− Rakennusta voi ehkä sanoa low-tech -taloksi. Asukkaat säätävät lähinnä ilmanvaihtoventtiiliä perinteiseen tapaan käsin. Nykyaikaisempaa tekniikkaa edustaa lähinnä ovipuhelin, naurahtaa Siponen.

Modernissa ulkomuodossa on viittauksia perinteiseen

Rakennuksen ulkomuoto on pääpiirteiltään moderni. Vaaleassa tiilijulkisivussa hallitsevana elementtinä on laajat ikkunapinnat. Kadunpuoleisessa julkisivussa tiiliverhous on porrastettu niin, että seinän paksuus ja tiilen kerroksellisuus näkyy ulospäin. Myös sisäänkäyntien läheisyydessä on reliefiaihe.

− Pienet yksityiskohdat osoittavat, kuinka monimuotoinen materiaali tiili on kaikessa yksinkertaisuudessaan. Modulaarinen kappale antaa valtavasti mahdollisuuksia suunnitteluun ja pienillä keinoilla saadaan kiinnostavaa ilmettä aikaan, toteaa Siponen.

Selvänä erona vanhoihin tiilirakennuksiin on parvekkeet. Kadunpuoleista julkisivua lukuun ottamatta julkisivut ovat parvekkeiden peittämät.

Muistumana vanhempaan arkkitehtuuriin on rakennuksen kattomuodot. Matalamman rakennusosan mansardiaumakatto on kaupunkikuvallinen elementti, ja katon sisäpuolella on tyhjä ullakkotila. Korkeammassa osassa taas mansardikaton sisäpuolinen tila on asuinkäytössä.

− Vaikka kyseessä on uudisrakennus, tiloissa on samanlaisia elementtejä kuin yleensä vanhoissa ullakkotiloissa esimerkiksi puisten kattorakenteiden osalta, kertoo Siponen.

kerrostalo Muurarimestari havainnekuva. Kuva: Avarrus Arkkitehdit

Pihanpuoleisen julkisivun parvekkeita. Havainnekuva: AVARRUS arkkitehdit Oy.

Kehittyvä kerrostalo -hanke

Muurarimestari-talo on mukana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa, jossa etsitään rakentamiseen ja asumiseen uudenlaisia laadukkaita ratkaisuja.

Asunnot ovat pääosin perheasunnoiksi suunniteltuja, ja ne avautuvat ainakin kahteen eri ilmansuuntaan. Tämä tuo paitsi asumisviihtyvyyttä, mutta myös parantaa asunnon tuuletettavuutta. Talo on ollut ennakkomarkkinoinnissa ja asuntojen varaustilanne on hyvä.

  • Ouluun on rakennettu aikaisemmin massiivitiiliseinäinen kerrostalo. Pohjantikankuja 4:n taloista on juttu Tiili-infossa.

 

asuntorakentaminen
massiivitiilirunko

Lue lisää